tiistai 16. lokakuuta 2012

Tunnelmaa kausivaloilla

Nämä ovat tasan niitä aamuja, kun lämpimän peiton alta kaivautuminen tuntuu aivan ylivoimaisen vaikealta suoritukselta. Kuinka kiva olisi vain näyttää ikkunan läpi kieltä jäätävän kylmälle, kaatosateiselle kelille, ja kömpiä takaisin unenlämpöiseen petiin. Oikeastaan vielä monen tunnin työnteon jälkeenkin olisi täysin valmis heittäytymään pitkäkseen, ja nukahtamaan alle varttitunnissa. Nämä ovat juurikin niitä aamuja, kun toivoisi löytävänsä jonkin porsaanreiän, että saisi jäädä kotiin ja olla vain. Uskotella, ettei kesä meitä koskaan jättänytkään. Syksy on kuitenkin saapunut, ja tehnyt sen jälleen: peukaloinut energiatasoni kokonaan. Paljon pitäisi, mutta mitään ei jaksaisi. Ulko-oven raottaminenkin vaatii ponnisteluja. Olisinpa talviunille vetäytyvä muumi..

Mutta tarkemmin ajateltuna on näillä kaikilla syysmyrskyillä puolensakin. Syksyisin koti tuntuu enemmän kodilta, kuin milloinkaan muulloin. Kun ulkona on pimeää ja hyisen kylmää, koti on kuin turvasatama – periturvallinen ympäristö, täysi vastakohta märän asfaltin nielaisemille katuvaloille ja puiden oksista päähän tippuville vesipisaroille. Eräänä päivänä löysinkin itseni hymyilemästä yksikseen ajatellessani tätä taloa. Kotiani. Kuinka pitkän aikaa pelkäsin, ettei tämä talo alkaisi koskaan tuntua kodilta. Nyt se tuntuu. Viimein. Tai on oikeastaan tuntunut jo pitkään, mutta nyt vasta ymmärrän sen. Ja tätä kirjoittaessa hymyilen jälleen. Kukapa ei hymyilisi. Kukapa voisi olla hymyilemättä, kun maailmalla on tarjota ainutlaatuinen paikka, minne mennä kerta toisensa jälkeen kaikkea sadetta, viimaa ja kylmiä varpaita pakoon.



Omaan turvasatamaani on viikonlopun aikana rantautunut jotain hirmuisen mieluista, Clasun valosarja nimittäin. Kun Clas Ohlson avasi verkkokauppansa jokunen kuukausi takaperin, päätyi ostoskoriini välittömästi ne blogipiireissäkin suurta suosiota niittäneet metallikori, washiteippi ja koristevalosarja. Koska olen kovaan ääneen ennättänyt jo töissäkin julistaa aloittaneeni joulunodotuksen, ajattelin KAUSIvalojen hetken koittaneen myös sisätiloissa. Etenkin nyt kun päätökseni kuusettomasta (perinteistä poikkeava vaihtoehto on kylläkin tulossa) joulusta on vahvistunut, halusin tuoda olohuoneeseen tunnelmaa muutenkin kuin vain kynttilöillä. Siispä koko viikonloppu on tapitettu televisiota valosarjan hämyisessä loisteessa. Ja voi jehvana kun mä niin tykkään! Enää pitäisi päättää, pidänkö valosarjan noin, vai annanko sen vaeltaa pitkin seinää aina lattialle saakka. Katsotaan.

6 kommenttia:

  1. Niin kauniisti kirjotit Kodista <3 Koti on kyllä maailman paras paikka <3 <3 <3 ja teän Koti ON todella kaunis, kotosa, kaunis, kaunis ja vielä kerran kaunis <3
    Ja Clasun valot on kyllä huiput! Meki omistettaan semmoset :D kuten metallikoriki sai meiltä kodin, halkokorina takan etteen :D ja moni muu tavara :D
    Mukavaa viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koti on vain niin rakas paikka. Ja mukavaa, kun epäkohtia on saatu kitkettyä sen verran pois, ettei päässä enää pyöri jatkuvalla syötöllä remonttijutut.

      Clas Ohlson on kyllä viime aikoina yllättänyt mut totaalisesti! Ehkä siellä pitäisi alkaa käymään useamminkin, kuin kerran vuodessa? :D

      Iloista viikonloppua!

      Poista
  2. Kauniisti kirjoitat kodistasi ja kauniilta näyttääkin :)

    Samoja ajatuksia täällä, kun olemme siirtymässä parin viikon sisään väliaikaisesta (joka nyt tuntuu kodilta) uuteen taloon. Tuntuukohan se kodilta sitten? Täytyy vaan antaa aikaa sille, että se muovautuu omanlaiseksi pikkuhiljaa. Koti on kuitenkin se tärkein paikka, kuten kirjoitit.

    Ihanaa syksyä toivottavasti vällyjenkin välissä toisinaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin hurjasti onnea uuteen kotiin! Kuten itsekin sanoit, pitää antaa talolle aikaa muovautua omanlaiseksi. Vierastin tätä taloa hyvin pitkään, koska mikään siinä ei tuntunut omalta. Joka puolella näkyi vain toisen, jonkun vieraan ihmisen kädenjälki. Ja jos koti kertoo asujastaan, viimein tämä talo kertoo kaiken nykyisistä asujistaan, eikä kenestäkään muusta. On jotenkin niin rauhallinen fiilis. Viimein mulla on rehellinen koti! <3

      Lämpöiset halaukset syysviiman keskeltä! :)

      Poista
  3. Minä olen yrittänyt taltuttaa syysväsyä D-vitamiinin yliannostuksella. Pari viikkoa olen niitä jo vetänyt mutten ole huomannut minkäänlaisia toivottuja tuloksia. Liekö tähän "tautiin" mitään varmana tepsivää keinoa olemassakaan :/ Valot ja lyhdyt tosiaan kuitenkin vähän helpottavat oireita! Ja villasukat.

    p.s. Sinulle on astiahaaste blogissani :) http://saaristohuvila.wordpress.com/2012/10/17/lempiastiat/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnelmavalot, kynttilät ja villasukat on ehdottomia kamuja syksyisin ja talvisin. Ne tosin tuntuvat tuovan vain rauhoittavaa fiilistä, mutta ei energiaa. Ja sitä tässä tarvittaisiin, kun asiat vain seisovat paikallaan. Mistäköhän me löydettäisiin keinot syysväsyn selättämiselle?

      PS. Kiitos hauskasta haasteesta, pistän sen muistiin ja toteutan piakkoin! :)

      Poista

Mielipiteiden kirjo ja jatkuva erimielisyys luovat vain erinomaisen mahdollisuuden oppia ja kehittyä. Anna siis mielipiteidesi näkyä. Muista kuitenkin, että blogin takana on tuiki tavallinen ihminen tunteineen, aivan kuten Sinäkin.

- Janika

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...