maanantai 13. helmikuuta 2012

Huonon tuurin tyyssija

Epäilykseni tämän talorutkun huonotuurisuudesta vahvistui joitakin päiviä sitten. Talon vierustalla tapahtuneiden lukuisten kolareiden ja auton jäätymisten ohella myös sähköt päättivät heittää lusikkansa soppaan. Varsin hauska yllätys, kun koko talo sähköpattereita myöden pimenee (ja kylmenee!). Tuikkuja ja tulitikkuja sokkona metsästäessähän se ensimmäinen vartti meni. Seuraava tunti kului puolestaan sohvalla ihmetellen, milloin televisio suvaitsisi taas toimia. Jäi nimittäin digiboksille tallennettu uusi lempparisarjani, Helsingin herra, tyystin kesken. Tunnin jälkeen ihmettely vaihtui turhautuneisuudeksi, ja pieni piipahdus ulkona osoitti varsin mieltäylentävän seikan: muutaman metrin päässä kadut ja ihmisten kodit olivat harvinaisen hyvässä valaistuksessa. Missä hiivatin katvealueella me oikein asumme?! On mahdettu meidän ja lähinaapuruston sähkökaapelit vetää Timbuktun kautta. Oikein lystikästä mennä nukkumaan kymmeneen vaatekerrokseen sulloutuneena peläten, ettei sähköt palautuisi koko yön aikana. No kyllä ne palautuivat, mutta vasta neljän tunnin katkon jälkeen. Lieveilmiönä äkillinen katkos sähköjakelussa sekoitti myös modeemini ja koko tietokoneen. Mur. Nyt tuntuu viimein pelittävän.

Mikään muu ei sitten tunnu pelittävänkään. Erikseen maalattujen paneeleiden tuore maalipinta sai eilen kissan käpälästä. Siinä meni se tasainen maalipinta sitten. Toisaalta tasaisuudesta viis, kun itse paneelit voisi lähettää suoraan potkuritehtaalle kierouden puolesta. Tämän kaiken keskellä voin vain miettiä, mihin ihmeeseen sitä on taas mennyt itsensä sotkemaan..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mielipiteiden kirjo ja jatkuva erimielisyys luovat vain erinomaisen mahdollisuuden oppia ja kehittyä. Anna siis mielipiteidesi näkyä. Muista kuitenkin, että blogin takana on tuiki tavallinen ihminen tunteineen, aivan kuten Sinäkin.

- Janika

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...